Potkiaiset 2015

Potkiaisista:

 

Topilassa on tapana, että joka vuosi lukion 2. luokka vie abit Turkuun ja nöyryyttää heitä (mutta kaikille hauskalla tavalla). Sen jälkeen abeille on yleensä suunniteltu jotain kivaa tekemistä. Ideana on se, että 2. luokkalaiset “potkivat” abit pois lukiosta, minkä seurauksena he ovat lukion vanhin luokka.

 


IMG_0003

 

Tänä vuonna teemana oli mafia ja kaikki 2. luokkalaiset olivat pukeutuneet sen mukaisesti

 


IMG_0038

 


IMG_5989

 

Aluksi matkustimme bussilla Turkuun. Bussissa taiteilimme abien naamat uudenveroisiksi ja käskimme heidän laulaa lastenlauluja.

 


IMG_0006

 


IMG_0009

 


IMG_0011

 


IMG_0036

 


IMG_0041

 

Sidoimme myös abien silmät, jotta he eivät tietäisi minne olemme menossa.

 


IMG_0044

 


IMG_0042

 

Johdattelimme sokeat abit kohti Turun keskustaa.

 


IMG_0062

 


IMG_0065

 

Hansassa järjestimme abeille selfiekisan,

 


IMG_0512

 


IMG_0072

 

Sen jälkeen järjestimme abeille erilaisia tehtäviä kauppatorilla. He joutuivat mm. tanssimaan letkajenkkaa.

 


IMG_5963

 


DSC_0026

 


DSC_0028

 

Turha väittää ettei heillä olisi ollut hauskaa!

 


DSC_0031

 


IMG_5974

 

Julkisen nöyryytyksen jälkeen veimme abit megazoneen, jossa he saivat riehaantua rauhassa. Megazonen jälkeen veimme abit koululle. Järjestimme heille vielä pieniä kisoja ja sen jälkeen väsytetyt abit pääsivät syömään.

 


IMG_0541

 


IMG_5984

 


IMG_0587

 

Ruokailun yhteydessä näytimme videon, jossa olimme parodioineet abeja. Naurua ainakin riitti 😀

Lukion toisella luokalla opiskeleva Senja Pajunen oli vaihto-oppilaana koulumme sisarkoulussa, joka sijaitsee Norjassa Tyrifjordissa.

 

Lähdin vaihtoon, koska tykkään matkustelemisesta, haluan tutustua uusiin ihmisiin ja erilaiseen kulttuuriin sekä saada lisää kielitaitoa. Tunsin jo etukäteen Norjasta ihmisiä ja olin kuullut paikasta hyvää, joten päätin lähteä sinne. Asuin vaihdon ajan oppilasasuntolassa kahden kaverini kanssa. Aikuiset ottivat minut hyvin vastaan, mutta ikäiseni eivät oikein uskaltaneet tulla juttelemaan aluksi.

 

Vaihdon aikana kävin koulussa oppitunneilla, osallistuin koulun aktiiviteetteihin kuten lentopalloon ja iltatilaisuuksiin. Yhtenä päivänä kävimme yhdessä muiden vaihto-oppilaiden kanssa tutustumassa Norjan pääkaupunkiin Osloon. Kävimme tunnetuissa nähtävyyksissä ja museoissa. Koulun jälkeen vietin aikaa kavereiden kanssa,oikeastaan aika samalla tavalla kuin Topilassakin. Sain paljon uusia kavereita ja entuudestaan tuttujen kavereiden kanssa välit lähenivät.

 

Matkustin lentokoneella Helsingistä Osloon ja sieltä oli järjestetty bussikyyti koululle. Päällimmäisenä mieleeni jäivät ihmiset, norjalaisten erilaiset tavat ja tottumukset sekä tietysti kun ihmiset puhuvat vain norjaa eivätkä oikein jaksa tai uskalla puhua englantia. Opin myös uutta: opin sopeutumaan erilaiseen kulttuuriin ja ymmärtämään pikkuhiljaa norjan kieltä.

 

Tyrifjord eroaa Topilasta siten, että siellä ihmiset harrastavat urheilua todella paljon enemmän. Tyrifjord onkin aika urheilupainotteinen ja isompi paikka ja siellä asuu pelkkiä lukiolaisia ja siellä on pelkästään lukio. Ruoka-ajat ovat erilaiset eikä ole ilmasta koululounasta, vaan lounas pitää tehdä itse aamiaisella esimerkiksi leivistä.

 

Tyrifjordissa on erilainen koulusysteemi ja ihmiset keskittyvät todella paljon enemmän opiskeluun siellä kuin täällä. (Plus niillä on ihan outo sauna.) Ne, jotka ovat suunnitelleet lähtevänsä vaihtoon niin suosittelen, koska silloin saa erinomaisen mahdollisuuden tutustua uuteen kulttuuriin, uusiin ihmisiin, kielitaito kehittyy huomattavasti ja näkee erilaista maailmaa. Vaihdossa oleminen oli todella kiva ja kasvattava kokemus! Itse menisin todellakin uudestaan!

|

Toivonlinnan vaihtarit Pohjoismaissa


senja

 

Lukion toisella luokalla opiskeleva Senja Pajunen oli vaihto-oppilaana koulumme sisarkoulussa, joka sijaitsee Norjassa Tyrifjordissa. Lähdin vaihtoon, koska tykkään matkustelemisesta, Senja kertoo. Haluan tutustua uusiin ihmisiin ja erilaiseen kulttuuriin sekä saada lisää kielitaitoa. Tunsin jo etukäteen Norjasta ihmisiä ja olin kuullut paikasta hyvää, joten päätin lähteä sinne. Asuin vaihdon ajan oppilasasuntolassa kahden kaverini kanssa. Aikuiset ottivat minut hyvin vastaan, mutta ikäiseni eivät oikein uskaltaneet tulla juttelemaan aluksi. Vaihdon aikana kävin koulussa oppitunneilla, osallistuin koulun aktiiviteetteihin kuten lentopalloon ja iltatilaisuuksiin. Yhtenä päivänä kävimme yhdessä muiden vaihto-oppilaiden kanssa tutustumassa Norjan pääkaupunkiin Osloon. Kävimme tunnetuissa nähtävyyksissä ja museoissa. Koulun jälkeen vietin aikaa kavereiden kanssa,oikeastaan aika samalla tavalla kuin Topilassakin [Toivonlinnassa]. Sain paljon uusia kavereita ja entuudestaan tuttujen kavereiden kanssa välit lähenivät, muistelee Senja lämmöllä Norjan-matkaansa. Matkustin lentokoneella Helsingistä Osloon ja sieltä oli järjestetty bussikyyti koululle. Päällimmäisenä mieleeni jäivät ihmiset, norjalaisten erilaiset tavat ja tottumukset sekä tietysti kun ihmiset puhuvat vain norjaa eivätkä oikein jaksa tai uskalla puhua englantia. Opin myös uutta: opin sopeutumaan erilaiseen kulttuuriin ja ymmärtämään pikkuhiljaa norjan kieltä. Tyrifjord eroaa Topilasta siten, että siellä ihmiset harrastavat urheilua todella paljon enemmän. Tyrifjord onkin aika urheilupainotteinen ja isompi paikka kuin Topila. Siellä on pelkästään lukio, joten asuntolan porukka on luonnollisesti lukioikäisiä. Ruoka-ajat ovat erilaiset, eikä ole ilmasta koululounasta, vaan lounas pitää tehdä itse aamiaisella esimerkiksi leivistä. Tyrifjordissa on erilainen koulusysteemi ja ihmiset keskittyvät todella paljon enemmän opiskeluun siellä kuin Topilassa. Ja heillä on ihan outo sauna, naurahtaa Senja. Suosittelen vaihtoon lähtemistä, koska silloin saa erinomaisen mahdollisuuden tutustua uuteen kulttuuriin, uusiin ihmisiin, kielitaito kehittyy huomattavasti ja näkee erilaista maailmaa. Vaihdossa oleminen oli todella kiva ja kasvattava kokemus! Itse menisin todellakin uudestaan! vakuuttaa Senja.

 


merina

 

Koulumme entinen oppilas Merina Kallionpää tutustui vaihto-oppilaana Ruotsin Ekebyholmin sisarkouluumme. Minua kiinnosti Ruotsi vaihtomaana siksi, että olen puhunut puolet elämästäni ruotsia ja halu vahvistaa kielitaitoani oli suuri, kertoo Merina vaihtoon lähdön syistä. Pidin ajatuksesta tutustua Ruotsin kulttuuriin sekä Tukholmaan. Lähdin Viking Grace –laivalla kohti Ruotsia, minkä jälkeen äitini vei minut Ekebyholmiin. Reissun aikana yövyin Ekebyholmin asuntolassa, joka erosi Toivonlinnasta suuresti. Oppilaisiin luotettiin enemmän, minkä takia heillä ei ollut tarkkoja aikoja, milloin tulla takaisin tai jokaista liikettä ei seurattu. Oppitunnit olivat 55 minuuttia pitkiä, välitunnit 10-minuuttisia ja ruokatunti oli 45 minuuttia pitkä. Kävin koulua muiden kanssa, vapaa-ajalla pelailimme erilaisia pallopelejä ja vain oleskelimme yhdessä. Kun saavuin perjantaina paikalle, minut otettiin vastaan avoimin mielin ja ystävällisesti. Sattumalta perjantaina oppilaat jaettiin kahteen ryhmään, joissa matkasimme eri perheisiin. Perheissä söimme pitsaa, pelailimme ja juttelimme. Se oli mahtavaa! Tutustuin matkan aikana myös raamattulinjalaisiin (Bibellinjen), jotka olivat jo ennestään hieman tuttuja, sillä kyseinen ryhmä piti Toivonlinnassa rukousviikon. Sain muutenkin todella paljon uusia ystäviä ja pidän heihin varmasti yhteyttä jatkossakin. Yksi parhaimmista muistoista on Tukholma–päivä. Lähdimme kolmen norjalaisen lukiolaisen kanssa kiertelemään Tukholman nähtävyyksiä. Kuninkaanlinna ja ostoskeskukset tulivat tutuiksi; kaiken kaikkiaan päivä oli kokonaisuudessaan huippu! hehkuttaa Merina. Päällimmäiseksi jäi mieleen ihanat ja ystävälliset ihmiset sekä Tukholma–päivä. Kokemuksen kautta opin kieltä paremmin ja ajattelen nykyään paljon positiivisemmin, sillä ruotsalaiset ovat niin positiivisia ja iloisia koko ajan. Menisin ehdottomasti uudelleen ja olenkin jo aloittanut matkan suunnittelua. Tuleville vaihto-oppilaille haluan sanoa, että muistakaa ottaa sanakirja ja paljon varavaatteita, vinkkaa Merina.

9. luokan Merirosvo-pizzeria

Viime lauantaina 1.11.2014 koulumme 9. luokka järjesti perinteisesti pizzerian, jonka aiheena oli merirosvot.

 

Saavuin ystävieni kanssa paikalle ja ruokasaliin astuessa ensimmäinen reaktio oli myönteinen. Luokka oli mielestäni saanut salin näyttämään hienolta, ja oppilaat olivat panostaneet asuihinsa, jotka olivat tarvittava piste i:n päälle. Kokonaisuus vaikutti hyvältä. Istuimme pöydän ääreen ja katselimme ympärillemme vähän tarkemmin. Lavasteet olivat hyvin mietittyjä, näyttivät hyvältä ja tukivat aihetta ja tunnelmaa hyvin. Pieniä yksityiskohtia oli vähän, mutta mielestäni riittävästi. Musiikki loi tunnelmaa, mutta se olisi ehkä voinut olla hieman enemmän vaihtelevaa.

 

Tarjoilijamme – ja muutkin – olivat mielestäni ystävällisä ja hoitivat hommansa loistavasti. Muistan itse kuinka suuri sähläys pizzeria 9. luokalla oli, ja meitä oli paljon enemmän, joten suuri hatun nosto Pizzeria Pirate´sille!

 


pitseria_kaksi

Rukousviikko Bibellinjen kanssa

30.9.-3.10.2014 vietimme Toivonlinnassa rukousviikkoa, jossa puhujina olivat Ruotsin Ekebyholmista Raamatunlinjan opiskelijoita vetäjänään Tobias Edlund.

 

Kokoonnuimme yhteen viikon ajan joka päivä: aamulla yhteiseen aamunavaukseen, ja iltaisin opiskelijat vetivät iltahartauden. Aiheina oli mm., kuka Jumala on ja millainen Hän on. Aamunavauksissa opiskelijat kertoivat kokemuksia omasta elämästään ja siitä, kuinka Jumala on vaikuttanut heidän elämäänsä, ja iltaisin Tobias toimi puhujana. Puheiden pääpiirteenä näkyi Jumala yhteyden tärkeys: se kuinka meidän tulisi luottaa kaikessa Jumalaan. Raamattulinjalaiset pitivät joka päivä myös

 

Raamatun tutkiskelutilaisuuksia, jonne kaikki olivat tervetulleita.

 


10564456_806905522686226_1355051664_o

 


IMG_5268(1)

 


IMG_5276(1)

Abin elämää

Monia varmaan mietityttää, millaista on olla abi ja millaista on abin elämä kristillisessä lukiossa. Asiaa selvittääkseni olen tiedustellut asiaa Nea Lehtoselta (Lu 12).

 

Miltä on tuntunut olla lukioaika Topilassa?

 

Ihan kivalta. Mun mielestä täällä on kivempi olla kuin jossain isossa massalukiossa, jossa on tuhat oppilasta. Täällä opettajat pystyy ottamaan sut yksilönä huomioon. Koska tää on pieni,  on pystyny tutustumaan ihmisiin.

 

Oletko missään vaiheessa katunut päätöstäsi tulla Topilaan?

 

En kyllä oo. Mä halusin tänne jo yläasteella, mut en  mä päässy. Kun mä pääsin tänne olin tosi ilonen, vaikka alussa oli kyl vähän vaikeeta ku ei tuntenu ketään, mut pääs kyl nopeesti piireihin ja sai kavereita. Mutta en oo katunu.

 

Mikä on rankinta abin elämässä?

 

No, koko ajan tulee paljon tekemistä. Kun ei oo ehtiny tehä edellisiä, tulee heti uusia. Ja ylppärit tietysti: jos ei oo keskittyny tunneilla nii on vaikeeta.

 

Miten olet valmistautunut kirjoituksiin?

 

No, syksyn ylppäreihin valmistauduin sillei, että aloin jo lukee kesällä. Luin kirjoi ja tein muistiinpanoi. Matikassa laskin. Meijän matikan ryhmä laski Gunnevin (matikan ope) kaa ja sit se oli leiponu meille kakkua. Tein myös muutaki ja olin kavereiden kaa. Vikana iltana vaan rentouduin, kävin saunassa ja menin muutenkin ajoissa nukkuu.

 

Stressaako sinua usein? Miksi?

 

Oon vähän tämmönen stressaava persoona. Mua stressaa kaikki koulujutut ja deadlinet. Ne vaan stressaa ku niissä on palautusajat ja ne vaan kasaantuu.

 

Miten käsittelet stressiä ja miten pyrit lievittämään sitä?

 

No, nukkumalla ainaki hyvin. Kun oon stressaantunu yritän mennä aikasi nukkumaan. Rentoudun, oon kavereiden kaa, teen jotain hauskaa ja yritän olla hetken keskittymättä niihin stressaaviin asioihin. Sitten rukoilen ja luen Raamattuu tietty.

 

Miten asuntolaelämä eroaa kotona elämisestä?

 

Täällä on pieni paine, koska kavereita on ympärillä ja muutenki paljon tekemistä. Välillä on vaikee keskittyä kouluhommiin.

 

Mitä vinkkejä sinulla on tuleville abeille?

 

Kantsis yrittää jo oppitunneilla keskittyä alusta alkaen ja tehä tasasesti hommia, eikä vaan hutiloida niitä kursseja. Ei kannata stressata liikaa ylppäreitä, vaan kannattaa ottaa myös rennosti.

 


10726352_804139802962798_1939188220_n